 |
 |
Puumala-Seura
|
|
|
50-vuotisjuhlat
Puumala-Seuran toimitalon puutarhassa 21.8.2004, jossa
Unto Pasanen esitti historiikin:
Historiikki
21.08.2004
Puumala-lehti ja Puumala seura ry
50 vuotta 1954 - 2004
Arvoisa
juhlaväki!
Minulla
on ilo ja kunnia saada esittää Puumala seuran ja
Puumala lehden 50-vuotis historiikki. Lähdetietoina olen
käyttänyt pöytäkirjoja, Arvo Jatakarin ja Aaro
Okkolan aikaisemmin kokoamia historiikkejä ja
päätoimittaja Elvi Köpmanilta saamiani tietoja sekä
tietysti Puumala lehteä.
Perustamisen
vaiheet
Puumalan-Seura
perustettiin Kalevalan päivänä 1954. Alusta alkaen
seuran perustajajäsen, vallesmanni Aarni Puupponen puhui
myös lehden perustamisesta.
Niinpä
Puumala-Seuran hallituksen kokouksessa
21.10.1954 päätettiin pöytäkirjan mukaan: Nimismies
Puupponen esitti Puumala-lehden toimittamiseen tähän
mennessä liittyviä asioita ja näkemyksiä.
Keskusteltiin esitettyjen asioitten valossa ja
päätettiin ainakin painattaa näytenumerot ko.
lehdestä.
Jo saman
vuoden joulukuun 16. päivänä ilmestyi Puumala-lehden
näytenumero ja helmikuun 3. päivä vuonna 1955 lehti
alkoi ilmestyä säännöllisesti torstaisin.
Lehden
ensimmäiseksi päätoimittajaksi kutsuttiin entinen
poliisikonstaapeli Arvi Summanen ja toimituskuntaan
kuuluivat nimismies Aarni Puupponen, kirkkoherra Eino
Hakuli, rouva Kyllikki Kaipiainen, myymälänhoitaja
Taisto Kivistö sekä maanviljelijä Aarre Hupli.
Taloudenhoitajaksi pyydettiin Osuuskassan johtaja Mauno
Huhtinen.
Lehden
perusajatuksen ja pitkälti nykyaikaan asti sen
toiminta-ajatuksen puki kirjalliseen muotoon
näytenumerossa lehden isä Aarni Puupponen
pääkirjoituksessaan "Taipaleelle
lähdettäessä". Hän valottaa niin osuvasti niitä
näkymiä, joiden valossa - tai joista johtuen -
lehtihankkeeseen ryhdyttiin, että kirjoitus ansaitsee
paikkansa tässäkin historiikissa. Näin hän kirjoitti
50 vuotta sitten:
"Meidän
olosuhteemme ovat naapureihimme verrattuna
erikoislaatuiset. Pitäjämme on läänimme rajaseutua.
Me suunnistaudumme eri tahoille - eri läänienkin
alueelle. Ja kuitenkin me puumalalaisina tunnemme
kuuluvamme yhteen. Ja me tahtoisimme että
erikoisolosuhteemme myös muualla tunnettaisiin,
vaikeutemme tunnustettaisiin ja pyrkimyksiimme niiden
voittamiseksi suhtauduttaisiin sillä myötämielellä,
jonka hyvän tahdon lisäksi vain syvällinen
perehtyminen oloihimme voi synnyttää.
Jokainen
meistä, joka vuosien ja vuosikymmenien varrella on
tavalla tai toisella joutunut Puumalan ja puumalalaisten
asiaa ajamaan, on varmaan myös joutunut toteamaan, miten
monien vaivojen ja suurien ponnistusten lunnaana
vähäinenkin saavutus on ollut. Erikoisoloistamme johtuu
myös, että kuulumme monien lähikeskuksissa ilmestyvien
paikallislehtien levikkipiiriin. Kun nämä ovat eri
valtiollisten puolueiden äänenkannattajia, jakaantuu
puumalalainen lukijakunta ainakin kahdeksan
paikallislehden kesken.
Kohtuus
- ja oikeudenmukaisuusnäkökohdat vaatisivat valtion,
kunnan ja muiden yleisten ilmoitusten ja kuulutusten
julkaisemista kaikissa näissä tullakseen jokaisen
puumalalaisen tietoon. Yksityisillä kansalaisilla, maa-
ja metsätalouden, kaupan, teollisuuden, liikenteen ja
muiden elinkeinojen harjoittajilla; kokouksia, iltamia,
seuroja ja muita tilaisuuksia järjestävillä
yhdistyksillä, seuroilla ja yhteisöillä, ym. varmaan
olisi - kellä jatkuvasti, kellä joskus - tarvetta
ilmoittaa jotakin vain, tai lähinnä vain
puumalalaisille. Samat syyt vaatisivat ilmoituksen
julkaisemista monissa eri lehdissä. On selvää, että
tämä käy liian kalliiksi yleensä. Pakosta on päästy
vain seinäilmoituksiin, joiden teho kuitenkin on varsin
rajoitettu. Tuntuisi siltä, että me puumalalaiset
tarvitsisimme oman vaatimattoman äänenkannattajamme. Ei
suinkaan paikallisten puoluelehtien tilalle, joista
jokainen poikkeuksetta on kiitettävällä auliudella
avannut palstansa mahdollisuuksiensa mukaan myös
Puumalalle ja joiden laajalle toimialalle oma lehtemme ei
voi eikä - halua pyrkiä, mutta niiden sivulle, ja
niiden ohella vain omaa, Puumalan asiaa ajamaan.
Omassa
lehdessämme me voimme käsitellä omia, puumalalaisia
asioitamme laajemmin ja perusteellisemmin kuin mihin on
mahdollisuus varsinaisissa päivälehdissä, jotka
palvelevat yhteisesti kymmeniä eri kuntia ja huolehtivat
tilaajakuntansa yleisestä tietämyksentarpeesta. Ja
lisäksi. Emme tarvitse omaa äänenkannattajaamme vain
nykyisistä, - ajankohtaisista tarpeistamme huolehtimaan.
Me tarvitsemme sitä oman pitäjämme kulttuurin ja
perinteiden vaalijana ja tallettaja - sillantekijänä
menneisyydestä nykyaikaan ja tiennäyttäjänä
tulevaisuuteen.
Luoja
on köyhäksi sanotulle Puumalalle antimistaan jakanut
karun mutta ihanan luonnon. Se on vallannut monet tänne
muualta muuttaneet. Se on "tervannut" heidät
puumalalaisiksi, joko tänne jääneinä tai myöhemmin,
muuanne siirtyneinäkin. Ehkä ei vain luonto, mutta
siihen liittyen; Saimaan vanhan saaristokansan välitön,
luonnollinen, ystävänomainen ja selittämättömän
omalaatuinen suhtautuminen elämään ja vieraaseen
tulijaan.
Monet
puumalalaiset ja puumalalaisiksi tulleet ovat muuttaneet
pois. Mutta heidän mielissään Puumala säilyy synnyin-
ja kotiseutuna. Sen kohtaloita he seuraavat ja sen
menestystä he tahtovat ajatuksin ja teoin edesauttaa.
Puumalan oma lehti toisi heille yhteyden vanhaan kotiin -
sen muistoihin ja nykyaikaan. Meille nykypuumalalaisille
se antaisi yhteistyön mielenkiinnon ja ilon ja
Puumalallemme yhteisten ponnistustemme saavutukset.
Ajatus
Puumalan omasta äänenkannattajasta ei ole uusi. Se on
kytenyt monien puumalalaisten mielissä vuosia, jopa
vuosikymmeniä, odottaen. Kun Puumala-seura nyt
uskaltautuu sen toteuttamiseen, se tekee sen tietoisena
siitä, että ajatus vanhanakin ehkä vieläkin on liian
nuori. Ehkä me puumalalaiset emme vielä sitä omaksu.
Ja vaikkapa omaksuisimmekin, ehkä meitä sittenkin on
liian vähän. Sanomalehden kustantaminen - pienenkin ja
vain kerran viikossa ilmestyvän, jollaiseksi
Puumala-lehteämme on suunniteltu - on taloudellisesti
vakava asia. Ellei lehtemme löydä tietään jokaiseen
puumalalaiseen kotiin täällä ja muualla, ellemme tahdo
tehdä siitä omaa paikallista ilmoituslehteämme ja
ellemme itse kukin tahdo avustaa sen toimittamista
uutisin ja kirjoitelmin, on lehtemme tulevaisuus harmaa.
Mutta jos ajatuksen hyväksymme ja sen mukaan toimimme,
meillä on riittävät onnistumisen mahdollisuudet. Siis
yrittäkäämme. Yrittänyttä ei laiteta. Jos kaikki
olemme mukana - me onnistumme". Näin kirjoitti
Aarni Puupponen vuonna 1954.
Ja me
onnistuimme! Tästä jo 50-vuotta toiminut lehtemme on
osoituksena. Kirjoitus on edelleen varsin osuva ja
ajankohtainen. Toivottavasti positiivinen ajattelutapa ja
rauhallinen pohdiskeleva maalaiselämä saa lisää
kannattajia ja saamme kotiseudullemme lisää
paluumuuttajia ja myös uusia vireästi toimivia
asukkaita ja yrityksiä.
Toimittajat
Ensimmäisenä
päätoimittajana toimi entinen poliisikonstaapeli Arvi
Summanen. Keväällä 1955 päätoimittaja Summanen
katsoi työtaakkansa kasvavan kohtuuttoman suureksi,
jolloin valittiin apulaistoimittajaksi luotsi Arvo
Jatakari. Vuonna 1957 uraauurtavan työn suorittanut
päätoimittaja Arvi Summanen pyysi eroa
tehtävästään. Uudeksi päätoimittajaksi valittiin
Arvo Jatakari ja apulaistoimittajaksi opettaja Kauko
Kekarainen. Vuonna 1963 valittiin vastaavaksi
päätoimittajaksi Kauko Säynätjoki, toiseksi
päätoimittajaksi Mauno Huhtinen ja toimittajaksi rouva
Airi Kupsanen, jonka harteille varsinainen toimitustyö
siirrettiin. 1963 toimittajan tehtävät muutettiin
päätoimiseksi ja myös talouden hoito päätettiin
siirtää hänelle vuoden 1964 alusta. Vuonna 1969
päätoimittajan vastuu siirrettiin Mauno Huhtiselle
vastaavan päätoimittajan, kunnanjohtaja Kauko
Säynätjoen siirryttyä pois paikkakunnalta. Airi
Kupsanen, myöhemmin Sivula, valittiin päätoimittajaksi
1.7.1971. Hänen seuraajakseen valittiin 1.1.1987 Auli
Venäläinen (Hackman). 1.8.1990 päätoimittajan
vastuulliseen tehtävään valittiin siinä nykyisinkin
työskentelevä Elvi Köpman. Hänellä on ollut apunaan
toimittaja Mari Virta niin ikään vuodesta 1990.
Puumala seuran toiminta
Puumala seuran puheenjohtajina ovat
toimineet maanviljelijä Aarre Hupli 1954-1979, Veli
Huttunen 1979-86, Arvo Knutars 1987-1988 ja 1991,
koneyrittäjä Hemmo Auvinen 1989-1990, maanviljelijä
Pekka Luukkonen (Hurissalo) 1992-1998, pankinjohtaja
Allan Mäkelä 1999-2001 ja maaseutuyrittäjä Asta
Luukkonen vuodesta 2002 alkaen.
Seuran hallinnossa on toiminut
lukuisa joukko kotiseuturakkaita henkilöitä, jotka ovat
antaneet vapaaehtoisen panoksensa kotiseutumme
kehittämiseen ja perinteiden vaalimiseen. Seuran
kunniajäseniksi on valittu aikojen saatossa: Jaakko H.
Hirvikunnas, Elsa Heporauta, Alpo Suomalainen, Lauri H.
Unhola, Elin Auvinen, Aarni Puupponen, Arvo Jatakari,
Oivi Vesterinen ja Erkki Nurminen
Seuran pitkäaikainen johtokunnan
jäsen ja seuran kunniajäsen, opettaja Erkki Nurminen
teki erittäin ansiokkaasti perinteentallennustyötä
tehden henkilöhaastatteluja, jotka on puhtaaksi
kirjoitettuna tallennettu aihepiireittäin Puumala-lehden
vuosikerroissa 1955-1982. Myös vanhojen valokuvien
kokoaminen ja uudelleen kuvaaminen on kotiseudun
historian tallentamiseksi ollut merkittävä teko.
Monista merkittävistä
kotiseutuvaikuttajista ansaitsee erityismaininnan Aaro
Okkola, joka on omalla persoonallisella panoksellaan
vaikuttanut merkittävästi seuramme toimintaan ja on
edelleenkin aktiivisesti mukana toiminnassa.
Talkootyö on ollut esimerkillisen
aktiivista ja monenlaista toimintaa on vuosien varrella
järjestetty. Näistä voisi mainita tuulimyllyn ja
riihen hankinnan vuonna 1956, Puumala sormus, Puumala
kupit, Puumala hihamerkki, rantakioski, Puumala laulu
(A.Suomalainen K.Mäkelä), ilmoitustorni,
osallistuminen Puumala kirjan ja Liehtalan Jallu kirjan
tekemiseen. Myös Puumalan kansallispuku on seuran
aktiivisten jäsenten aikaansaama.
Helsingissä toimivan Helsingin
seudun Puumala-Seuran kanssa on tehty yhteistyötä ja
järjestetty yhteisiä retkiä ja tapahtumia.
Lehden teko
Puumala lehti painettiin aluksi
Savonlinnan Kirjapainossa, jonka faktorina toimineen
Toivo Bruunin ansioksi on laskettava lehden ulkoasu.
Vuonna 1955 lehden palstaleveyttä pienennettiin
painatusteknillisistä syistä 5-palstaiseksi, jollaisena
se nykyäänkin ilmestyy. Vuonna 1959 lehti liittyi
Paikallislehtien liittoon ja yhteydenpito
mainostoimistoihin kiinteni valtakunnallisen ilmoittelun
lehdessä voimistuessa. Vuonna 1968 siirryttiin painossa
offset-menetelmään, jolloin tapahtui parannusta
painoasussa etenkin kuvien suhteen. Sen jälkeen
painotaloina ovat olleet Etelä-Saimaa 1978-1987,
Länsi-Savo 1988-1993, jonka jälkeen lehden painamisen
aloitti 5.1.1993 Lehtisepät Pieksämäellä, jossa
lehteä painetaan edelleen. Nykyisin lehden aineisto
kuvineen siirretään internetin kautta painotaloon
lehden ilmestymistä edellisenä päivänä.
Levikki
Lehden perustamisvaiheessa
levikkitavoitteeksi oli asetettu 1500 vuosikertaa. Jo
vuonna 1955 lehden levikki oli 1460 vuosikertaa (vsk).
2000:n vsk:n rajan lehden levikki
ylittyi 1966. Vuonna 1968 lehti liitettiin virallisen
levikintarkastuksen piiriin ja vuoden 1968 lopussa
levikki oli 2016 vsk. Vuonna 1975 ylitettiin jo
2500 raja ja 3000:n raja ylittyi 1980 luvun alussa.
Suurimmillaan levikki oli vuonna 1992, jolloin lehteä
tilattiin 3755 vuosikertaa.
Vuonna 2002 levikki oli 3331 kpl, ja
tilauksista 2/3 meni oman kunnan ulkopuolelle. Ulkomaille
lehteä tilattiin tuolloin 82 vuosikertaa. Viimeisin
tieto on tämän kuun 12. päivältä, jolloin lehteä
postitettiin 3364 kappaletta, joten lehden
tilausmäärät ovat jälleen kääntyneet 10 vuoden
laskukauden jälkeen hienoiseen nousuun.
Toimitilat
Lehden toimittaminen aloitettiin
harrastelijavoimin ja toimittajat vastasivat
toimitustyöstä ilman erityisiä toimitiloja. Lehteä
tehtiin pääasiassa päätoimittajan kotona. Lehti toimi
myöhemmin vuokratiloissa Virranrannan kerhohuoneessa
vuoteen 1979, jolloin hankittiin 37 neliön
liikehuoneisto vastavalmistuneesta Liikekeskuksesta. Oman
toimitalon rakentaminen pantiin vireille syyskuussa 1988
ja taloon muutettiin vappuna 1989.
Puumalan
vanhin rakennus, Härkösen talo siirtyi Puumala-Seuralle
kunnalta vaihtokaupassa vuonna 1983, jolloin seura
luovutti kunnalle omistamansa Suomela tilan (noin 3.700
m2). Suomela tila sijaitsee vastapäätä seuran
tonttia Paakarintien toisella puolella. Härkösen talo
on perimätiedon mukaan rakennettu vuonna 1776. Entistä
savutupaa on jatkettu Juvalta 1800-luvun puolivälissä
muuttaneiden Härkösen veljesten toimesta pappilasta
ostetun talon hirsillä.
Tuvan
suuren uunin paikka, perusmuoto ja hirsinen uuninjalka
muistuttavat savu-uunista, joka on ilmeisesti muutettu
savujohdolliseksi liesiuuniksi verrattain myöhään.
Puumalahan kuuluu karjalais-savolaiseen alueeseen, jossa
savutupaa esiintyi vielä 1920-luvulla. Härkösen talo
on suojeltu kunnan vahvistetussa rakennuskaavassa vuonna
1983. Puumala-Seura on kunnostanut taloa kesäkäyttöön
vuosikymmenten aikana lähinnä Opetusministeriön
myöntämin avustuksin. Talossa on useita vuosia pidetty
Puumalan Taideyhdistyksen kesänäyttely ja kahtena viime
vuonna myös seuran oma näyttely. Viime vuonna
sotanäyttely ja nyt valokuvia menneiltä
vuosikymmeniltä, joihin toivottavasti tutustutte
tänään myöhemmin. Talo sijaitsee alkuperäisellä
paikallaan.
Lehden sisältö
Lehden
näytenumerosta alkaen on lehden ulkoasu ja otsikkotila
pysynyt lähes samana kuin nykysinkin. Siinä oli ja on
edelleen metsäteknikko Tapio Suvisen suunnittelema,
Puumalaa kuvaava puu-, vene- ja virta-aiheinen merkki,
joka myöhemmin hyväksyttiin Puumala seuran merkiksi.
Näytenumerosta
lähtien on myös seurakunnan toimittama Sunnuntain sana
ollut mukana, nykyisin nimellä Sana Sinulle. Samoin
kirkolliset ilmoitukset ovat edelleen mukana ja toimivat
tärkeänä tiedon lähteenä seurakuntalaisille.
Kunnan
päätös keskittää ilmoittelunsa omaan lehteen heti
alusta asti oli varsin merkittävä lehden talouden
kannalta varsinkin lehden alkuvaiheessa.
Aluksi
lehdessä julkaistiin kiinteistökauppauutisia, mutta
vaalimainoksia ei hyväksytty. Vuonna 1964 toimituskunta
tarkasteli päätöstään tältä osin ja pienempien
kiinteistökauppauutisten osalta julkaiseminen
lopetettiin ja vaalimainonta päätettiin sallia, ehtona
säädyllinen teksti ja ilmoituksen
maksullisuuden selvästi ilmeneminen.
Lehdellä
on ollut lukuisia avustajia alusta alkaen. Heti
ensimmäisessä numerossa oli luettavissa S.S. nimimerkin
pakina valtuuston pulpeteilta.
Edelleenkin on lehdestä löydettävissä em.
otsikolla kirjoituksia, kirjoittajat ovat vaihdelleet
vuosien saatossa. Nimimerkki Myyrä kirjoitti
kulttuurista ja perinteestä useita vuosia, samoin
opettaja Alpo Suomalainen, jonka kirjoituksia julkaistiin
hyvinkin paljon.
Uutisointi
tie- ja kalastuskuntien kokouksista, urheilukilpailujen
tulokset, kunnan ja seurakunnan päätökset ovat lehden
vakiosisältöä. Samoin kaikki vierailut ja tapahtumat
on uutisoitu kuvien kera lehden alusta alkaen. Uusien
toimihenkilöiden, yritysten ja asukkaiden ja myös
kesälomailijoiden haastattelut ovat antaneet oman
värinsä lehden sisältöön
Lähetettyjä
kirjoituksia palstalla on saanut esittää
mielipiteitään omalla nimellään tai nimimerkillä,
välillä keskustelu on ollut hyvinkin vilkasta ja joskus
on kiihkeitäkin kannanottoja ajankohtaisiin asioihin.
Seurapalstalla Puumalassa vireästi toimivat yhdistykset
ja kerhot tiedottavat aktiivisesti toiminnastaan ja
Puumalan Pörssi palstalla käydään kauppaa vilkkaasti.
Erilaisia
teemanumeroita on julkaistu lehden alkuajoista lähtien.
Nykyisin julkaistaan toukokuussa mökkiläisnumero, joka
jaetaan myös kaikille Puumalassa vapaa-ajan asunnon
omistaville henkilöille heidän vakituisiin
osoitteisiinsa.
Nykyaikaan
Puumala
seuran internet sivut julkaistiin vuonna 2002 ja sivuilla
on luettavissa myös tuoreimmat Puumala-lehden uutiset.
Sivuille on koottu mm. valokuvia ja tarinoita
kotiseudustamme. Sivut löytyvät osoitteessa:
http://kotisivu.mtv3.fi/puumalaseura/
Viimeaikoina
ovat monet paikallislehdet joutuneet isompien lehtien
ostamaksi. Myös Puumala-lehden osalta on ollut paineita
yksityistämiseen, lähinnä taloudellisia, mutta
näillä näkymin lehti jatkaa Puumala seuran
omistuksessa tallentaen tärkeää kotiseutumme historiaa
ja toimien edelleen tärkeänä tiedotusvälineenä ja
meidän kaikkien Puumalalaisten äänenkannattajana.
Kiitän
Teitä kaikkia Puumala-Seuran toimintaan ja
Puumala-lehden tekemiseen osallistuneita arvokkaasta ja
ansiokkaasta kotiseututyöstä ja toivotan onnea ja
menestystä tulevaisuuden haasteisiin.
Unto
Pasanen
|