Puumala-Seura

50-vuotisjuhlat Puumala-Seuran toimitalon puutarhassa 21.8.2004, jossa Unto Pasanen esitti historiikin:

Historiikki                          21.08.2004

Puumala-lehti ja Puumala seura ry

50 vuotta 1954 - 2004

Arvoisa juhlaväki!

Minulla on ilo ja kunnia saada esittää Puumala seuran ja Puumala lehden 50-vuotis historiikki. Lähdetietoina olen käyttänyt pöytäkirjoja, Arvo Jatakarin ja Aaro Okkolan aikaisemmin kokoamia historiikkejä ja päätoimittaja Elvi Köpmanilta saamiani tietoja sekä tietysti Puumala lehteä.

Perustamisen vaiheet

 Puumalan-Seura perustettiin Kalevalan päivänä 1954. Alusta alkaen seuran perustajajäsen, vallesmanni Aarni Puupponen puhui myös lehden perustamisesta.

Niinpä Puumala-Seuran hallituksen kokouksessa 21.10.1954 päätettiin pöytäkirjan mukaan: ”Nimismies Puupponen esitti Puumala-lehden toimittamiseen tähän mennessä liittyviä asioita ja näkemyksiä. Keskusteltiin esitettyjen asioitten valossa ja päätettiin ainakin painattaa näytenumerot ko. lehdestä. ”

Jo saman vuoden joulukuun 16. päivänä ilmestyi Puumala-lehden näytenumero ja helmikuun 3. päivä vuonna 1955 lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti torstaisin.

Lehden ensimmäiseksi päätoimittajaksi kutsuttiin entinen poliisikonstaapeli Arvi Summanen ja toimituskuntaan kuuluivat nimismies Aarni Puupponen, kirkkoherra Eino Hakuli, rouva Kyllikki Kaipiainen, myymälänhoitaja Taisto Kivistö sekä maanviljelijä Aarre Hupli. Taloudenhoitajaksi pyydettiin Osuuskassan johtaja Mauno Huhtinen.

Lehden perusajatuksen ja pitkälti nykyaikaan asti sen toiminta-ajatuksen puki kirjalliseen muotoon näytenumerossa lehden ”isä” Aarni Puupponen pääkirjoituksessaan "Taipaleelle lähdettäessä". Hän valottaa niin osuvasti niitä näkymiä, joiden valossa - tai joista johtuen - lehtihankkeeseen ryhdyttiin, että kirjoitus ansaitsee paikkansa tässäkin historiikissa. Näin hän kirjoitti 50 vuotta sitten:

"Meidän olosuhteemme ovat naapureihimme verrattuna erikoislaatuiset. Pitäjämme on läänimme rajaseutua. Me suunnistaudumme eri tahoille - eri läänienkin alueelle. Ja kuitenkin me puumalalaisina tunnemme kuuluvamme yhteen. Ja me tahtoisimme että erikoisolosuhteemme myös muualla tunnettaisiin, vaikeutemme tunnustettaisiin ja pyrkimyksiimme niiden voittamiseksi suhtauduttaisiin sillä myötämielellä, jonka hyvän tahdon lisäksi vain syvällinen perehtyminen oloihimme voi synnyttää.

Jokainen meistä, joka vuosien ja vuosikymmenien varrella on tavalla tai toisella joutunut Puumalan ja puumalalaisten asiaa ajamaan, on varmaan myös joutunut toteamaan, miten monien vaivojen ja suurien ponnistusten lunnaana vähäinenkin saavutus on ollut. Erikoisoloistamme johtuu myös, että kuulumme monien lähikeskuksissa ilmestyvien paikallislehtien levikkipiiriin. Kun nämä ovat eri valtiollisten puolueiden äänenkannattajia, jakaantuu puumalalainen lukijakunta ainakin kahdeksan paikallislehden kesken.

Kohtuus - ja oikeudenmukaisuusnäkökohdat vaatisivat valtion, kunnan ja muiden yleisten ilmoitusten ja kuulutusten julkaisemista kaikissa näissä tullakseen jokaisen puumalalaisen tietoon. Yksityisillä kansalaisilla, maa- ja metsätalouden, kaupan, teollisuuden, liikenteen ja muiden elinkeinojen harjoittajilla; kokouksia, iltamia, seuroja ja muita tilaisuuksia järjestävillä yhdistyksillä, seuroilla ja yhteisöillä, ym. varmaan olisi - kellä jatkuvasti, kellä joskus - tarvetta ilmoittaa jotakin vain, tai lähinnä vain puumalalaisille. Samat syyt vaatisivat ilmoituksen julkaisemista monissa eri lehdissä. On selvää, että tämä käy liian kalliiksi yleensä. Pakosta on päästy vain seinäilmoituksiin, joiden teho kuitenkin on varsin rajoitettu. Tuntuisi siltä, että me puumalalaiset tarvitsisimme oman vaatimattoman äänenkannattajamme. Ei suinkaan paikallisten puoluelehtien tilalle, joista jokainen poikkeuksetta on kiitettävällä auliudella avannut palstansa mahdollisuuksiensa mukaan myös Puumalalle ja joiden laajalle toimialalle oma lehtemme ei voi eikä - halua pyrkiä, mutta niiden sivulle, ja niiden ohella vain omaa, Puumalan asiaa ajamaan.

Omassa lehdessämme me voimme käsitellä omia, puumalalaisia asioitamme laajemmin ja perusteellisemmin kuin mihin on mahdollisuus varsinaisissa päivälehdissä, jotka palvelevat yhteisesti kymmeniä eri kuntia ja huolehtivat tilaajakuntansa yleisestä tietämyksentarpeesta. Ja lisäksi. Emme tarvitse omaa äänenkannattajaamme vain nykyisistä, - ajankohtaisista tarpeistamme huolehtimaan. Me tarvitsemme sitä oman pitäjämme kulttuurin ja perinteiden vaalijana ja tallettaja - sillantekijänä menneisyydestä nykyaikaan ja tiennäyttäjänä tulevaisuuteen.

Luoja on köyhäksi sanotulle Puumalalle antimistaan jakanut karun mutta ihanan luonnon. Se on vallannut monet tänne muualta muuttaneet. Se on "tervannut" heidät puumalalaisiksi, joko tänne jääneinä tai myöhemmin, muuanne siirtyneinäkin. Ehkä ei vain luonto, mutta siihen liittyen; Saimaan vanhan saaristokansan välitön, luonnollinen, ystävänomainen ja selittämättömän omalaatuinen suhtautuminen elämään ja vieraaseen tulijaan.

Monet puumalalaiset ja puumalalaisiksi tulleet ovat muuttaneet pois. Mutta heidän mielissään Puumala säilyy synnyin- ja kotiseutuna. Sen kohtaloita he seuraavat ja sen menestystä he tahtovat ajatuksin ja teoin edesauttaa. Puumalan oma lehti toisi heille yhteyden vanhaan kotiin - sen muistoihin ja nykyaikaan. Meille nykypuumalalaisille se antaisi yhteistyön mielenkiinnon ja ilon ja Puumalallemme yhteisten ponnistustemme saavutukset.

Ajatus Puumalan omasta äänenkannattajasta ei ole uusi. Se on kytenyt monien puumalalaisten mielissä vuosia, jopa vuosikymmeniä, odottaen. Kun Puumala-seura nyt uskaltautuu sen toteuttamiseen, se tekee sen tietoisena siitä, että ajatus vanhanakin ehkä vieläkin on liian nuori. Ehkä me puumalalaiset emme vielä sitä omaksu. Ja vaikkapa omaksuisimmekin, ehkä meitä sittenkin on liian vähän. Sanomalehden kustantaminen - pienenkin ja vain kerran viikossa ilmestyvän, jollaiseksi Puumala-lehteämme on suunniteltu - on taloudellisesti vakava asia. Ellei lehtemme löydä tietään jokaiseen puumalalaiseen kotiin täällä ja muualla, ellemme tahdo tehdä siitä omaa paikallista ilmoituslehteämme ja ellemme itse kukin tahdo avustaa sen toimittamista uutisin ja kirjoitelmin, on lehtemme tulevaisuus harmaa. Mutta jos ajatuksen hyväksymme ja sen mukaan toimimme, meillä on riittävät onnistumisen mahdollisuudet. Siis yrittäkäämme. Yrittänyttä ei laiteta. Jos kaikki olemme mukana - me onnistumme". Näin kirjoitti Aarni Puupponen vuonna 1954.

Ja me onnistuimme! Tästä jo 50-vuotta toiminut lehtemme on osoituksena. Kirjoitus on edelleen varsin osuva ja ajankohtainen. Toivottavasti positiivinen ajattelutapa ja rauhallinen pohdiskeleva maalaiselämä saa lisää kannattajia ja saamme kotiseudullemme lisää paluumuuttajia ja myös uusia vireästi toimivia asukkaita ja yrityksiä.

Toimittajat

Ensimmäisenä päätoimittajana toimi entinen poliisikonstaapeli Arvi Summanen. Keväällä 1955 päätoimittaja Summanen katsoi työtaakkansa kasvavan kohtuuttoman suureksi, jolloin valittiin apulaistoimittajaksi luotsi Arvo Jatakari. Vuonna 1957 uraauurtavan työn suorittanut päätoimittaja Arvi Summanen pyysi eroa tehtävästään. Uudeksi päätoimittajaksi valittiin Arvo Jatakari ja apulaistoimittajaksi opettaja Kauko Kekarainen. Vuonna 1963 valittiin vastaavaksi päätoimittajaksi Kauko Säynätjoki, toiseksi päätoimittajaksi Mauno Huhtinen ja toimittajaksi rouva Airi Kupsanen, jonka harteille varsinainen toimitustyö siirrettiin. 1963 toimittajan tehtävät muutettiin päätoimiseksi ja myös talouden hoito päätettiin siirtää hänelle vuoden 1964 alusta. Vuonna 1969 päätoimittajan vastuu siirrettiin Mauno Huhtiselle vastaavan päätoimittajan, kunnanjohtaja Kauko Säynätjoen siirryttyä pois paikkakunnalta. Airi Kupsanen, myöhemmin Sivula, valittiin päätoimittajaksi 1.7.1971. Hänen seuraajakseen valittiin 1.1.1987 Auli Venäläinen (Hackman). 1.8.1990 päätoimittajan vastuulliseen tehtävään valittiin siinä nykyisinkin työskentelevä Elvi Köpman. Hänellä on ollut apunaan toimittaja Mari Virta niin ikään vuodesta 1990.

Puumala seuran toiminta

Puumala seuran puheenjohtajina ovat toimineet maanviljelijä Aarre Hupli 1954-1979, Veli Huttunen 1979-86, Arvo Knutars 1987-1988 ja 1991, koneyrittäjä Hemmo Auvinen 1989-1990, maanviljelijä Pekka Luukkonen (Hurissalo) 1992-1998, pankinjohtaja Allan Mäkelä 1999-2001 ja maaseutuyrittäjä Asta Luukkonen vuodesta 2002 alkaen.

Seuran hallinnossa on toiminut lukuisa joukko kotiseuturakkaita henkilöitä, jotka ovat antaneet vapaaehtoisen panoksensa kotiseutumme kehittämiseen ja perinteiden vaalimiseen. Seuran kunniajäseniksi on valittu aikojen saatossa: Jaakko H. Hirvikunnas, Elsa Heporauta, Alpo Suomalainen, Lauri H. Unhola, Elin Auvinen, Aarni Puupponen, Arvo Jatakari, Oivi Vesterinen ja Erkki Nurminen

Seuran pitkäaikainen johtokunnan jäsen ja seuran kunniajäsen, opettaja Erkki Nurminen teki erittäin ansiokkaasti perinteentallennustyötä tehden henkilöhaastatteluja, jotka on puhtaaksi kirjoitettuna tallennettu aihepiireittäin Puumala-lehden vuosikerroissa 1955-1982. Myös vanhojen valokuvien kokoaminen ja uudelleen kuvaaminen on kotiseudun historian tallentamiseksi ollut merkittävä teko.

Monista merkittävistä kotiseutuvaikuttajista ansaitsee erityismaininnan Aaro Okkola, joka on omalla persoonallisella panoksellaan vaikuttanut merkittävästi seuramme toimintaan ja on edelleenkin aktiivisesti mukana toiminnassa.

Talkootyö on ollut esimerkillisen aktiivista ja monenlaista toimintaa on vuosien varrella järjestetty. Näistä voisi mainita tuulimyllyn ja riihen hankinnan vuonna 1956, Puumala sormus, Puumala kupit, Puumala hihamerkki, rantakioski, Puumala laulu (A.Suomalainen – K.Mäkelä), ilmoitustorni, osallistuminen Puumala kirjan ja Liehtalan Jallu kirjan tekemiseen. Myös Puumalan kansallispuku on seuran aktiivisten jäsenten aikaansaama.

Helsingissä toimivan Helsingin seudun Puumala-Seuran kanssa on tehty yhteistyötä ja järjestetty yhteisiä retkiä ja tapahtumia.

Lehden teko

Puumala lehti painettiin aluksi Savonlinnan Kirjapainossa, jonka faktorina toimineen Toivo Bruunin ansioksi on laskettava lehden ulkoasu. Vuonna 1955 lehden palstaleveyttä pienennettiin painatusteknillisistä syistä 5-palstaiseksi, jollaisena se nykyäänkin ilmestyy. Vuonna 1959 lehti liittyi Paikallislehtien liittoon ja yhteydenpito mainostoimistoihin kiinteni valtakunnallisen ilmoittelun lehdessä voimistuessa. Vuonna 1968 siirryttiin painossa offset-menetelmään, jolloin tapahtui parannusta painoasussa etenkin kuvien suhteen. Sen jälkeen painotaloina ovat olleet Etelä-Saimaa 1978-1987, Länsi-Savo 1988-1993, jonka jälkeen lehden painamisen aloitti 5.1.1993 Lehtisepät Pieksämäellä, jossa lehteä painetaan edelleen. Nykyisin lehden aineisto kuvineen siirretään internetin kautta painotaloon lehden ilmestymistä edellisenä päivänä.

Levikki

Lehden perustamisvaiheessa levikkitavoitteeksi oli asetettu 1500 vuosikertaa. Jo vuonna 1955 lehden levikki oli 1460 vuosikertaa (vsk).

2000:n vsk:n rajan lehden levikki ylittyi 1966. Vuonna 1968 lehti liitettiin virallisen levikintarkastuksen piiriin ja vuoden 1968 lopussa levikki oli 2016 vsk.  Vuonna 1975 ylitettiin jo 2500 raja ja 3000:n raja ylittyi 1980 luvun alussa. Suurimmillaan levikki oli vuonna 1992, jolloin lehteä tilattiin 3755 vuosikertaa.

Vuonna 2002 levikki oli 3331 kpl, ja tilauksista 2/3 meni oman kunnan ulkopuolelle. Ulkomaille lehteä tilattiin tuolloin 82 vuosikertaa. Viimeisin tieto on tämän kuun 12. päivältä, jolloin lehteä postitettiin 3364 kappaletta, joten lehden tilausmäärät ovat jälleen kääntyneet 10 vuoden laskukauden jälkeen hienoiseen nousuun.

Toimitilat

Lehden toimittaminen aloitettiin harrastelijavoimin ja toimittajat vastasivat toimitustyöstä ilman erityisiä toimitiloja. Lehteä tehtiin pääasiassa päätoimittajan kotona. Lehti toimi myöhemmin vuokratiloissa Virranrannan kerhohuoneessa vuoteen 1979, jolloin hankittiin 37 neliön liikehuoneisto vastavalmistuneesta Liikekeskuksesta. Oman toimitalon rakentaminen pantiin vireille syyskuussa 1988 ja taloon muutettiin vappuna 1989.

Puumalan vanhin rakennus, Härkösen talo siirtyi Puumala-Seuralle kunnalta vaihtokaupassa vuonna 1983, jolloin seura luovutti kunnalle omistamansa Suomela tilan (noin 3.700 m2). Suomela –tila sijaitsee vastapäätä seuran tonttia Paakarintien toisella puolella. Härkösen talo on perimätiedon mukaan rakennettu vuonna 1776. Entistä savutupaa on jatkettu Juvalta 1800-luvun puolivälissä muuttaneiden Härkösen veljesten toimesta pappilasta ostetun talon hirsillä.

Tuvan suuren uunin paikka, perusmuoto ja hirsinen uuninjalka muistuttavat savu-uunista, joka on ilmeisesti muutettu savujohdolliseksi liesiuuniksi verrattain myöhään. Puumalahan kuuluu karjalais-savolaiseen alueeseen, jossa savutupaa esiintyi vielä 1920-luvulla. Härkösen talo on suojeltu kunnan vahvistetussa rakennuskaavassa vuonna 1983. Puumala-Seura on kunnostanut taloa kesäkäyttöön vuosikymmenten aikana lähinnä Opetusministeriön myöntämin avustuksin. Talossa on useita vuosia pidetty Puumalan Taideyhdistyksen kesänäyttely ja kahtena viime vuonna myös seuran oma näyttely. Viime vuonna sotanäyttely ja nyt valokuvia menneiltä vuosikymmeniltä, joihin toivottavasti tutustutte tänään myöhemmin. Talo sijaitsee alkuperäisellä paikallaan.

Lehden sisältö

Lehden näytenumerosta alkaen on lehden ulkoasu ja otsikkotila pysynyt lähes samana kuin nykysinkin. Siinä oli ja on edelleen metsäteknikko Tapio Suvisen suunnittelema, Puumalaa kuvaava puu-, vene- ja virta-aiheinen merkki, joka myöhemmin hyväksyttiin Puumala seuran merkiksi.

Näytenumerosta lähtien on myös seurakunnan toimittama Sunnuntain sana ollut mukana, nykyisin nimellä Sana Sinulle. Samoin kirkolliset ilmoitukset ovat edelleen mukana ja toimivat tärkeänä tiedon lähteenä seurakuntalaisille.

Kunnan päätös keskittää ilmoittelunsa omaan lehteen heti alusta asti oli varsin merkittävä lehden talouden kannalta varsinkin lehden alkuvaiheessa.

 Aluksi lehdessä julkaistiin kiinteistökauppauutisia, mutta vaalimainoksia ei hyväksytty. Vuonna 1964 toimituskunta tarkasteli päätöstään tältä osin ja pienempien kiinteistökauppauutisten osalta julkaiseminen lopetettiin ja vaalimainonta päätettiin sallia, ehtona ”säädyllinen” teksti ja ilmoituksen maksullisuuden selvästi ilmeneminen.

Lehdellä on ollut lukuisia avustajia alusta alkaen. Heti ensimmäisessä numerossa oli luettavissa S.S. nimimerkin pakina ”valtuuston pulpeteilta”. Edelleenkin on lehdestä löydettävissä em. otsikolla kirjoituksia, kirjoittajat ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Nimimerkki Myyrä kirjoitti kulttuurista ja perinteestä useita vuosia, samoin opettaja Alpo Suomalainen, jonka kirjoituksia julkaistiin hyvinkin paljon.

Uutisointi tie- ja kalastuskuntien kokouksista, urheilukilpailujen tulokset, kunnan ja seurakunnan päätökset ovat lehden vakiosisältöä. Samoin kaikki vierailut ja tapahtumat on uutisoitu kuvien kera lehden alusta alkaen. Uusien toimihenkilöiden, yritysten ja asukkaiden ja myös kesälomailijoiden haastattelut ovat antaneet oman värinsä lehden sisältöön

Lähetettyjä kirjoituksia palstalla on saanut esittää mielipiteitään omalla nimellään tai nimimerkillä, välillä keskustelu on ollut hyvinkin vilkasta ja joskus on kiihkeitäkin kannanottoja ajankohtaisiin asioihin. Seurapalstalla Puumalassa vireästi toimivat yhdistykset ja kerhot tiedottavat aktiivisesti toiminnastaan ja Puumalan Pörssi palstalla käydään kauppaa vilkkaasti.

Erilaisia teemanumeroita on julkaistu lehden alkuajoista lähtien. Nykyisin julkaistaan toukokuussa mökkiläisnumero, joka jaetaan myös kaikille Puumalassa vapaa-ajan asunnon omistaville henkilöille heidän vakituisiin osoitteisiinsa.

Nykyaikaan

Puumala seuran internet sivut julkaistiin vuonna 2002 ja sivuilla on luettavissa myös tuoreimmat Puumala-lehden uutiset. Sivuille on koottu mm. valokuvia ja tarinoita kotiseudustamme. Sivut löytyvät osoitteessa: http://kotisivu.mtv3.fi/puumalaseura/

 Viimeaikoina ovat monet paikallislehdet joutuneet isompien lehtien ostamaksi. Myös Puumala-lehden osalta on ollut paineita yksityistämiseen, lähinnä taloudellisia, mutta näillä näkymin lehti jatkaa Puumala seuran omistuksessa tallentaen tärkeää kotiseutumme historiaa ja toimien edelleen tärkeänä tiedotusvälineenä ja meidän kaikkien Puumalalaisten äänenkannattajana.

 Kiitän Teitä kaikkia Puumala-Seuran toimintaan ja Puumala-lehden tekemiseen osallistuneita arvokkaasta ja ansiokkaasta kotiseututyöstä ja toivotan onnea ja menestystä tulevaisuuden haasteisiin.

Unto Pasanen