|
 |
 |
Puumala-Seura
|
|
|
Kirjasta
Linna ja Maakunta, Otava 1958
"Puumala
Jos matkustat
Mikkelistä tai Lappeenrannasta laivalla Savonlinnaan,
joudut kulkemaan Puumalan salmen kautta ja silloin
huomaat länsirinteellä kauniin, taajaan asutun Puumalan
kirkonkylän. Saman huomaat, jos maanteitse kuljet
Lappeenrannasta Puumalan kautta Savonlinnaan. Huomaat
myöskin, kuinka vesistöjen pirstoma Puumala on, ja
näet osan sen satoihin nousevasta saarimäärästä,
joista suurin on Viljakansaari. Tämä Saari on noin 30
km pituinen ja siinä asuu lähes kymmenesosa koko
Puumalan asukkaista.
Puumala
sijaitsee Etelä-Savossa ja on Karjalan rantapitäjä.
Pinta-ala on 1243 km2, josta maata 774,6 ja vesistöjä
468,4 km2. Suurin pituus itäkoillisesta länsilounaaseen
on 63 km ja pohjoisluoteesta eteläkaakkoon 35 km.
Asukasmäärä oli 6303 henkeä v. 1955, asukastiheys 8,4
henkeä km2 kohti.
Keskiajan
puolivälissä ei Puumalan seuduilla vielä liene ollut
lainkaan asutusta. Vähän myöhemmin alkoivat
karjalaiset samoilla Savon vesillä, aluksi satunnaisilla
riistanpyyntimatkoilla, kunnes valitsivat itselleen
pysyvän asuinpaikan. Vuoksen ja Saimaan vesistöjä
käyttäen samoilijat pääsivät Suur-Savoon ja Puumalan
salmen kautta Itä-Savoon. Torsantaka tai Torsantaan
seudut sekä sen länsipuolella sijaitsevat Hurissalao ja
Ihalainen lienevät ensin saaneet vakinaisia asukkaita.
Puumala oli jo
v 1541 Säämingin neljänneskuntana ja tuli
itsenäiseksi 1617. Kunnan asukasluku lienee silloin
ollut 1100-1200 henkeä.
Kunnallishallinto
perustettiin Puumalaan 1867. Ensimmäisenä
kunnallismiehenä, siis kuntakokouksen puheenjohtajana,
oli pitkän aikaa insinööri Kasper Löf. Hän oli
Jykevä vanhan ajan herrasmies, kuten kuvastakin näkyy.
Hän jätti testamentissaan kunnalle rahaston, joka on
vielä nytkin olemassa.
1600-luvun
loppupuolella pyysivät eräät savonlinnalaiset oikeutta
pitää Puumalassa 8-päiväiset markkinat, mutta
mitään päätöstä ei näytä annetun. Vuonna 1743
maaherra Stjernstedt ehdotti kauppalan perustamista
Puumalaan. Tämäkin ehdotus raukesi.
Puumalan
asutus on erittäin hajanainen jakautuen saloille ja
saarille sekä vesien rikkomalle mantereelle.
Väkiluvusta suunnilleen puolet asuu saarissa tai
vesistöjen eroittamina kirkonkylästä. Tilat ovat
yleensä pieniä, suurimmat tilat tai hovit, kuten
Ahoipelto, Kontila ym ovat suurimmaksi osaksi joutuneet
sahayhtiöiden haltuun. Karun maaperän takia on
maanviljelys pysynyt heikonlaisella kannalla, mutta on
kumminkin viime aikoina osoittanut elpymistä.
Puutarhaharrastus, varsinkin omenapuiden viljelys, on
suuren mielenkiinnon kohteena.
Puumala on
asemansa puolesta Saimaan liikenteelle tärkeä paikka.
Viime vuosisadan lopulla ja tämän vuosisadan
alkupuolella virtasi runsaasti puutavaraa Puumalan salmen
kautta Vuoksenlaaksoon, Viipuriin jopa Pietariinkin asti.
Viime sotien jälkeen on puutavaran kuljetus vesiteillä
yleensä suuresti vähentynyt. Matkustajalaivoja liikkui
runsaasti Puumalan salmen kautta viime vuosisadan
vaihteessa. Kuopion ja Pietarin välillä harjoittivat
liikennettä laivat Tonjua, Karjala, Ainamo, Otava,
Ilmari ja Salama, jotka matkalla yöpyivät
Puumalassa eri laitureisssa. Kerrotaan kahden viimeksi
mainitun laivan ajaneen yhteen Luukkolan salmessa sillä
seurauksella, että viimeksi mainittu upposi ja on
järven pohjassa tänäkin päivänä.
Saimaa on
puumalalaisille elintärkeä. Sen kautta he saavat
huomattavan osan toimeentulostaan. Saimaan rantamille he
ajavat puutavaransa kauppaamista varten. Sieltä he
saavat elannon jatketta ja särvintä kalastuksesta.
Saalis kulutetaan kotitaloudessa, vain vähäinen osa
myydään, etupäässä Lappeenrantaan. Hyvin tärkeänä
tulolähteenä on puumalalaisille laivaliike. Sadat
Puumalan miehet ovat kautta aikojen työskennelleet
kesäiseen aikaan laiva- ja lotjamiehinä. Lapsuudestaan
saakka perehtyneinä Saimaan sokkeloihin ja karisiin
vesiin ovat puumalalaiset sopivia laivojen
peränpitäjiksi. Saimaa on antanut puumalalaisille
paljon ilonaihetta, mutta myöskin paljon surua ja
murhetta, varsinkin silloin, kun jonkin perheen jäsen ei
ole palannutkaan kotiin, vaan on hautautunut Saimaan
aaltoihin. Tällaisen surun murtamia koteja on Puumalassa
paljon.
Oskari
Kauppinen"
|